Tekoälyn käytön ilmoittaminen: näin dokumentoit ChatGPT:n työssäsi

Tekoälyn käytön ilmoittaminen tuntuu monesta opiskelijasta sekavalta, koska kaikille korkeakouluille yhteistä sääntöä ei ole. Joskus tekoäly on harjoitustyössä sallittu, joskus vain osittain, ja lähes aina paljon riippuu siitä, mitä tehtävänannossa, korkeakoulun ohjeissa tai opintojakson säännöissä sanotaan.

Tässä oppaassa kerrotaan, milloin tekoälyn käyttö kannattaa dokumentoida, miltä selkeä tekoälyliite näyttää ja mitkä virheet sinun pitää välttää ennen palautusta. Mimir Mentor on tekoälypohjainen akateemisen kirjoittamisen alusta, jossa on sisäänrakennettu plagiaatintunnistus. Se näyttää ennen palautusta huomiota herättävät kohdat, väitteet ilman lähdeviitettä ja tekoälylle tyypilliset jaksot.

Milloin tekoälyn käyttö pitää ilmoittaa?

Tekoälyn käyttö kannattaa ilmoittaa aina, kun työkalu vaikuttaa selvästi työsi sisältöön tai kieleen ja korkeakoulusi ohjeiden mukaan käyttö pitää dokumentoida. Erityisen tärkeää tämä on tekstin tuottamisessa, sanamuotojen hiomisessa, sisällysluetteloehdotuksissa, tekoälyavusteisessa tiedonhaussa sekä kuvien, taulukoiden tai analyysien tekemisessä. Pelkkää kielen tarkistusta käsitellään usein toisin, mutta myös silloin ratkaisevat korkeakoulusi ja opettajasi tai ohjaajasi säännöt.

Jos olet epävarma, dokumentoi mieluummin kerran liikaa kuin kerran liian vähän. Lyhyt ja selkeä selvitys tekoälyn käytöstä liitteessä on lähes aina ongelmattomampi kuin selittämätön aukko.

Mitkä säännöt korkeakouluissa oikeasti pätevät?

Yhteistä ilmoitusvelvollisuutta kaikille korkeakouluille ei ole. Jokainen korkeakoulu ja opintojakso määrittää, miten tekoälyä saa käyttää, ja käyttö on yleensä ilmoitettava. Siksi ei kannata etsiä yleistä kyllä tai ei -sääntöä, vaan sitä ohjetta, joka koskee juuri sinun työtäsi.

Kaksi esimerkkiä näyttää, miten samankaltainen perusajatus on ja miten eri tavoin se toteutetaan: Itä-Suomen yliopiston tekoälypolitiikan mukaan saat käyttää tekoälyä oppimisen tukena, jos opettaja ei ole sitä erikseen kieltänyt, mutta sinun on aina ilmoitettava kirjallisesti, mitä tekoälysovellusta käytit ja miten. Jos käytät tekoälyä, vaikka se on kielletty, tai jätät käytön ilmoittamatta, toimintasi katsotaan vilpiksi (lähde: Itä-Suomen yliopisto). Metropolia Ammattikorkeakoulu ohjeistaa kuvaamaan tekoälyn käytön opinnäytetyössä joko tiivistelmän jälkeen tai erillisenä liitteenä työn lopussa, ja kuvaukseen kuuluu vakuutus siitä, että tekijä vastaa työn koko sisällöstä (lähde: Metropolia, englanniksi). Oman korkeakoulusi ohje voi olla tiukempi tai väljempi, joten lue se aina itse.

EU:n tekoälysäädös (AI Act) ei korvaa korkeakoulusi sääntöjä. Säädöksen 50 artiklan läpinäkyvyysvelvoitteet koskevat ennen kaikkea palveluntarjoajia ja tiettyjä julkisesti julkaistavia sisältöjä. Seminaaritöissä, harjoitustöissä ja opinnäytetöissä ratkaisevat käytännössä korkeakoulun ohjeet, tehtävänanto ja opintojakson säännöt (lähde: EU:n tekoälysäädöksen 50 artikla).

Jos haluat tietää, onko tekoäly korkeakoulussasi ylipäätään sallittu ja miten tarkastajat toimivat epäilytapauksissa, lue myös artikkelimme Tekoäly yliopistossa: mikä on sallittua?

Tarkista ennen palautusta, onko tekstissäsi huomiota herättäviä tekoälyn tuntomerkkejä tai väitteitä ilman lähdeviitettä

Miten tekoälyn käyttö dokumentoidaan oikein?

Hyvä dokumentointi tekee työprosessistasi jäljitettävän paisuttamatta liitettä turhaan. Käytännössä kaksi tapaa toimii erityisen hyvin: lyhyt selvitys tekoälyn käytöstä, kun käyttöä on ollut vähän, ja yksityiskohtainen tekoälyn käytön kuvaus, kun käyttö on ollut laajempaa tai menetelmän kannalta olennaista.

Tapa 1: lyhyt selvitys liitteessä tai johdannossa

Jos käytit tekoälyä vain satunnaisesti, tiivis selvitys riittää usein. Korkeakoulun ohjeesta riippuen se sijoitetaan johdantoon, tiivistelmän perään tai lähdeluettelon jälkeen. Kerro siinä työkalu, käyttötarkoitus ja luvut tai työvaiheet, joita käyttö koskee.

Esimerkki lyhyestä selvityksestä
Tässä työssä on käytetty generatiivisia tekoälytyökaluja apuna. ChatGPT:tä (GPT-4o) käytettiin ideointiin ja yksittäisten sanamuotojen kielelliseen muokkaamiseen luvuissa 2 ja 4. Perplexityä käytettiin tiedonhaun alkuvaiheessa suuntaa antavana apuna; kaikki ehdotetut lähteet tarkistin tämän jälkeen itse. Sisällön työstämisen, arvioinnin ja lähdetyöskentelyn tein itse, ja vastaan työn koko sisällöstä.

Tapa 2: tarkka tekoälyn käytön kuvaus

Jos tekoälyä käytettiin useammin tai korkeakoulusi vaatii enemmän läpinäkyvyyttä, tarkka kuvaus on parempi ratkaisu. Merkitse jokaisesta työkalusta ja käyttötarkoituksesta vähintään malli tai versio, päivämäärä, käyttötarkoitus ja kohdat, joita käyttö koskee. Jotkin korkeakoulut haluavat nähdä lisäksi kehotteet, kuvakaappaukset, viennit tai keskustelujen tunnisteet.

Esimerkki tekoälyn käytön kuvauksesta
Työkalu: ChatGPT (GPT-4o)
Käyttötarkoitus: vaihtoehtoisten johdantolauseiden muotoilu
Kohta: luku 1.1
Päivämäärä: 8.3.2026
Dokumentointi: kuvakaappaus olennaisesta keskustelusta liitteenä

Mitä hyvään tekoälyn käytön kuvaukseen kuuluu?

Hyvä kuvaus on tiivis mutta tarkistettava. Pelkkä käytetty ChatGPT:tä ei riitä. Tarkastajan pitää pystyä näkemään, mitä työkalua käytit, milloin ja mihin, ja oliko tieteellinen oma työ silti sinun.

Tärkeää on myös erottaa tekoäly lähteistäsi: tekoälytyökalut eivät yleensä kuulu tavalliseen lähdeluetteloon samalla tavalla kuin kirja tai tieteellinen artikkeli. Jos tekoälyn tuotos on itse työsi tutkimuskohde, tilanne voi olla toinen. Useimmissa opiskelijatöissä erillinen selvitys tai tekoälyn käytön kuvaus on kuitenkin selkeämpi ratkaisu. Jotkin korkeakoulut ohjeistavat merkitsemään tekoälyn myös lähdeluetteloon, joten tarkista oman korkeakoulusi lähdeviiteohje.

Mitä virheitä kannattaa välttää?

Ongelmallisimmat virheet eivät synny vasta kirjoittaessa, vaan puuttuvasta dokumentoinnista ja tarkistamattomista tekoälyn tuotoksista. Juuri tässä moni työ joutuu vaikeuksiin, vaikka tekoälyn käyttö sinänsä olisi ollut osittain sallittua.

• Tekoälyä ei mainita lainkaan: Jos korkeakoulusi vaatii läpinäkyvyyttä, vaikeneminen on riskialttiimpaa kuin lyhyt ja selkeä dokumentointi.
• Vain työkalu mainitaan, ei tarkoitusta: Käytetty ChatGPT:tä ei auta ketään. Ratkaisevaa on, mihin ja missä kohdassa käytit tekoälyä.
• Keksittyjen lähteiden käyttö: Etenkin tekoälyavusteisessa tiedonhaussa sinun on tarkistettava jokainen lähde itse. Käytä tarvittaessa tiedonhakua sen sijaan, että ottaisit mukaan keksittyä kirjallisuutta.
• Tekoälyn tuotosten esittäminen omina sanoina: Voimakkaastikaan muokattuja tekoälyjaksoja ei kannata pitää kritiikittä täysin omana työnä, jos korkeakoulusi vaatii niistä läpinäkyvyyttä.
• Liikaa dokumentointia ilman rakennetta: Jokainen kehote ei kuulu suodattamatta liitteeseen. Dokumentoi se, mikä oli työn syntymisen kannalta todella olennaista.

Suomessa ilmoittamatta jätetty tai kielletty tekoälyn käyttö käsitellään vilppinä korkeakoulun omien sääntöjen mukaan. Opintosuoritus voidaan hylätä, ja vakavammissa tapauksissa opiskelijalle voidaan yliopistolain 45 §:n tai ammattikorkeakoululain 38 §:n nojalla antaa kirjallinen varoitus tai hänet voidaan erottaa korkeakoulusta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Myös muualla asiaa katsotaan vakavasti. Saksassa Kasselin hallinto-oikeus hylkäsi helmikuussa 2026 kahden opiskelijan kanteet, kun Kasselin yliopisto oli katsonut luvattoman tekoälyn käytön vakavaksi vilpiksi ja hylännyt suoritukset (lähde: Kasselin hallinto-oikeus, saksaksi). Tuomioistuin salli samalla valituksen asian periaatteellisen merkityksen vuoksi. Ratkaisu osoittaa ennen kaikkea yhden asian: luvaton tai huonosti dokumentoitu tekoälyn käyttö voi johtaa vakaviin seurauksiin, mutta yleisiä sääntöjä se ei korvaa.

Pitääkö oikolukutyökalut, kuten Mimir, ilmoittaa?

Pelkkiä oikolukutyökaluja ei usein tarvitse ilmoittaa samalla tavalla kuin generatiivisia kirjoitusapuja. Jos työkalu lähinnä tarkistaa oikeinkirjoitusta, kielioppia tai tyyliä, monet korkeakoulut pitävät sitä sallittuna apuvälineenä. Heti kun työkalu kuitenkin tuottaa sinulle uusia sanamuotoja, rakenteita tai kokonaisia jaksoja, käyttö on lähempänä dokumentoitavaa tekoälyavustusta.

Mimir Mentorin kohdalla tämä tarkoittaa käytännössä seuraavaa: suomenkielinen tekstin korjaus on tekoälypohjaista oikolukua, joka huomauttaa kirjoitusvirheistä, pilkuista, lauserakenteesta ja tyylistä. Monet korkeakoulut rinnastavat tällaisen kielentarkistuksen oikolukuapuun, mutta koska korjausehdotukset syntyvät tekoälyllä, tarkista oman korkeakoulusi linja ja mainitse käyttö epäselvissä tilanteissa. Jos käytät lisäksi uudelleenmuotoilua tai tekoälyavusteista kirjoitusapua, nämä kannattaa dokumentoida. Sisäänrakennetussa tarkistuksessa, joka etsii tekoälyn tuntomerkkejä, plagiointia ja väitteitä ilman lähdeviitettä, ei taas tuoteta uutta sisältöä, vaan kyse on omasta tarkistuksestasi ennen palautusta.

Muotoile huomiota herättävät tai liian sileät jaksot tieteelliseen tyyliin ennen palautusta

Miten toimit järkevästi ennen palautusta?

Varmin tapa on kirjata tekoälyn käyttö ylös alusta asti sen sijaan, että yrittäisit koota sen jälkikäteen. Näin sinun ei tarvitse juuri ennen palautusta arvailla, mitä käyttöä pitää ilmoittaa ja mitä kohtia vielä muokata.

1. Kirjaa ylös kirjoittaessasi: Merkitse heti muistiin, mitä työkalua käytit ja mihin. Silloin sinun ei tarvitse myöhemmin muistella.
2. Dokumentoi vain olennainen käyttö: Kirjaa ne käyttökerrat, jotka todella vaikuttivat työn sisältöön tai kieleen.
3. Tarkista lähteet ja tosiasiat itse: Älä koskaan luota pelkkiin tekoälyn vastauksiin. Tarkista kirjallisuus, tiedot ja lainaukset aina alkuperäislähteestä.
4. Laadi liite tai tekoälyn käytön kuvaus: Rakenna dokumentointi korkeakoulusi ohjeiden mukaan.
5. Tarkista teksti itse ennen palautusta: Käytä omaa tarkistusta löytääksesi väitteet ilman lähdeviitettä, hyvin sileät jaksot ja mahdolliset ongelmakohdat ennen virallista palautusta ja alkuperäisyystarkastusta.

• Säännöt luettu: Tarkista korkeakoulun yleisten ohjeiden lisäksi myös konkreettinen tehtävänanto.
• Tekoälyn käyttö dokumentoitu jäljitettävästi: Työkalu, tarkoitus, päivämäärä ja kohdat kirjattu.
• Lähteet varmistettu: Yhtään tekoälyn ehdottamaa lähdettä ei ole otettu mukaan tarkistamatta.
• Huomiota herättävät kohdat muokattu: Oma argumentointi, esimerkit ja kunnolliset lähdeviitteet lisätty.
• Selvitys tekoälyn käytöstä mukana: Lisätty, jos korkeakoulusi sitä edellyttää.

Mimir Mentor noudattaa tietosuoja-asetusta (GDPR), ja palvelimet sijaitsevat EU:ssa 🇪🇺. Tekstejäsi ei luovuteta kolmansille osapuolille eikä lisätä julkiseen vertailutietokantaan. Näin voit käyttää plagiaatintunnistusta, tekoälyn tunnistusta, tekoälypohjaista oikolukua ja lähdetyöskentelyä ennen palautusta omassa työnkulussasi.

Jos haluat dokumentoinnin lisäksi ymmärtää säännöt ja tarkistusten taustan, lue lisää artikkeleista Tekoäly yliopistossa: mikä on sallittua?, tekoälyn tunnistus ja lähdeviite unohtui.

Usein kysyttyä tekoälyn käytön ilmoittamisesta