Saako tekoälyä käyttää yliopistossa? Se riippuu siitä, mitä opintojaksosi ja tehtäväsi ohjeissa sanotaan. Ratkaisevia ovat sallitut apuvälineet ja ohjeet siitä, miten käyttö ilmoitetaan. Selvitä ennen ChatGPT:n, Copilotin tai muiden tekoälytyökalujen käyttöä, millaista apua saat käyttää ja mitä odotetaan omana työnäsi.
Tässä oppaassa kerromme, mitä suomalaiset yliopistot ja ammattikorkeakoulut tällä hetkellä linjaavat, missä kulkee vilpin raja ja miten käytät tekoälyä sääntöjen mukaisesti. Mimir Mentor on tekoälyä hyödyntävä alusta akateemiseen kirjoittamiseen, ja sillä voit tarkistaa valmiin tekstisi ennen palautusta tekoälyosuuksien ja plagioinnin varalta.
Lyhyt vastaus: tekoäly yliopistossa, mikä on sallittua?
Tekoäly on korkeakoulussa yleensä sallittua silloin, kun se on hyväksytty apuväline, kerrot käytöstä avoimesti ja työn tieteellinen sisältö on selvästi omaasi. Yleensä ei ole sallittua antaa tekoälyn tuottaa kokonaisia kappaleita, analyyseja tai lähdeviitteitä ja palauttaa niitä merkitsemättä omana työnä.
| Käyttö | Arvio | Mitä kannattaa dokumentoida |
|---|---|---|
| Ideat, hakusanat, rakennevaihtoehdot | Usein sallittua, jos opintojakso ei kiellä tekoälyä. | Kirjaa työkalu, päivämäärä ja käytön tarkoitus. |
| Kielipalaute ja kielioppi | Yleensä ongelmattomampaa kuin tekstin tuottaminen. | Kirjaa, että sisältö ja argumentaatio ovat omiasi. |
| Kokonaisten kappaleiden kirjoittaminen | Riskialtista ja usein sallittua vain nimenomaisella luvalla. | Ilmoita tekoälyn käyttö ja arvioi, säilyykö työ omanasi. |
| Lähteet, lainaukset tai faktat tekoälyn vastauksista | Erityisen kriittistä, koska tekoäly voi keksiä lähteitä. | Tarkista jokainen lähde alkuperäisestä ja viittaa oikein. |
Jos tehtävänannossa, opintojakson kuvauksessa tai korkeakoulun ohjeissa ei ole selvää sääntöä, kysy opettajalta tai ohjaajalta ennen käyttöä. Internetin yleiset väitteet eivät koskaan korvaa oman opintojaksosi ohjetta.
Saako tekoälyä käyttää yliopistossa?
Tekoälyä saa korkeakoulussa usein käyttää, mutta vain tietyin ehdoin. Lähes kaikissa nykyisissä linjauksissa ratkaisevaa on kolme asiaa: opettajan ohjeet, työn omaperäisyys ja tekoälyn käytön avoin ilmoittaminen.
Saksalaisessa Hochschule der Medien Stuttgartin kyselyssä kesällä 2024 yli 96 % vastanneista 319 opiskelijasta kertoi käyttäneensä generatiivisia tekoälytyökaluja opinnoissaan (lähde: Hochschulforum Digitalisierung, saksaksi). Yksittäinen kysely ei ole edustava luku kaikista opiskelijoista. Työsi kannalta ratkaisevaa on yleisyydestä riippumatta oman opintojaksosi ohje.
Mitä suomalaisissa yliopistoissa nyt linjataan?
Suomessa ei ole yhtä valtakunnallista sääntöä tekoälyn käytöstä opintosuorituksissa. Jokainen korkeakoulu antaa omat ohjeensa, ja lopulta opintojakso määrittää, miten tekoälyä saa käyttää; käyttö on yleensä ilmoitettava. Yhteinen nimittäjä on: tekoäly voi olla sallittua, kun se on hyväksytty, sen käytöstä kerrotaan ja työssä on aitoa omaa panosta.
| Korkeakoulu | Linja | Mitä se tarkoittaa käytännössä? |
|---|---|---|
| Helsingin yliopisto | Lähtökohtaisesti sallittu | Tekoälyn käyttö on pääsääntöisesti sallittua opetuksessa ja oppimisen tukena. Opintojakson vastuuhenkilö päättää käytöstä omalla kurssillaan, ja opiskelijan on ilmoitettava tekoälyn käyttö tai käyttämättä jättäminen. Tekoälyn tuottaman tekstin esittäminen omana tai ohjeiden vastainen käyttö katsotaan plagioinniksi. Kypsyysnäytteessä tekoälyn käyttö on kielletty (lähde: Helsingin yliopisto). |
| Jyväskylän yliopisto | Periaatteessa sallittu | Tekoälysovellusten käyttö opiskelun apuna on periaatteessa sallittua, mutta opintojakson opettaja antaa lopulliset ohjeet. Jos tekoälyä on käytetty tehtävässä tai opinnäytteessä, työssä on mainittava, mitä sovellusta käytettiin ja miten. Kielimallin tekstin suora lainaaminen ilman viittausta on vilppiä ja plagiointia (lähde: Jyväskylän yliopisto). |
| Oulun yliopisto | Liikennevalomalli | Opettaja määrittää, onko tekoälyn käyttö vaadittua, kiellettyä, rajoitetusti sallittua (käytöstä ilmoitettava) vai vapaasti sallittua. Kielletyssä tehtävässä käyttö tulkitaan vilpiksi, samoin ilmoittamatta jätetty käyttö silloin, kun ilmoitus vaaditaan. Jos opettaja ei ole antanut omia ohjeita, noudatetaan yliopiston yleisiä linjauksia (lähde: Oulun yliopisto). |
| Tampereen yliopisto | Opettaja päättää | Opettajat määrittävät sallitun käytön opintojakson sisällön ja osaamistavoitteiden perusteella. Tekoälyn käyttö on aina ilmoitettava työkalusta riippumatta, ja keskusteluhistoria kannattaa tallentaa. Muiden töitä, luottamuksellista tietoa tai henkilötietoja ei saa ladata ulkoisiin tekoälytyökaluihin (lähde: Tampereen yliopisto). |
Sinulle tärkein johtopäätös on tämä: varsinainen sääntö ei ole tekoäly kyllä vai ei, vaan millä ehdoilla tekoälyä saa käyttää. Jopa saman korkeakoulun kahdella opintojaksolla ohjeet voivat olla erilaiset.
Älä katso vain korkeakoulusi yleistä tekoälyohjetta, vaan aina myös opintojakson kuvausta, tehtävänantoa ja opinnäytetyön ohjeita.
Entä ammattikorkeakouluissa?
Ammattikorkeakouluissa perusajatus on hyvin samanlainen. Tekoäly ei ole niissäkään aina sallittu tai aina kielletty, vaan opettaja määrittää, mitkä apuvälineet ovat kussakin tehtävässä sallittuja, ja opiskelija vastaa avoimuudesta, sisällön oikeellisuudesta ja omasta työstään.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on antanut ammattikorkeakouluille yhteiset suositukset tekoälyn hyödyntämisestä, ja niitä on päivitetty vuonna 2026. Suosituksissa tekoäly nähdään tukiälynä: apulaisena, ideoijana ja sparraajana. Niiden osana on niin sanottu liikennevalomalli, jolla opettaja voi määritellä, onko tekoälyn käyttö tehtävässä vaadittua, sallittua, kerrottavaa vai kiellettyä ja miten käytöstä ilmoitetaan (lähde: Arene).
Jokainen ammattikorkeakoulu soveltaa suosituksia omissa ohjeissaan. Sinulle tämä tarkoittaa samaa kuin yliopistossa: älä luota yleisiin oletuksiin, vaan tarkista oman opintojaksosi ja opinnäytetyösi ohje.
Milloin tekoälyn käyttö on sallittua?
Tekoäly on korkeakoulussa tyypillisesti sallittua, kun käyttö on nimenomaisesti hyväksytty, kerrot siitä avoimesti ja työn tieteellinen sisältö on silti selvästi omaasi. Mitä lähemmäs varsinaista tekstin tuottamista tai argumentointia tekoäly tulee, sitä kriittisemmäksi tilanne muuttuu.
Sallittua tai yleensä ongelmatonta
- aiheiden, tutkimuskysymysten tai sisällysluettelon ideointi
- hakusanaideat tiedonhakuun
- kielellinen palaute, kun sisältö on jo omaasi
- oman tekstisi tyylin ja kieliopin tarkistus
- tiivistelmät oppimisen tai tenttiin valmistautumisen tueksi
Riskialtista tai usein kiellettyä
- kokonaisten kappaleiden tai lukujen kirjoituttaminen ChatGPT:llä ja palauttaminen omana tekstinä
- työn argumentaation tai keskeisen analyysin kehittäminen tekoälyllä
- tekoälyn tuottamien lähteiden tai lainausten käyttäminen tarkistamatta
- tekoälyn käytön ilmoittamatta jättäminen, vaikka opintojaksolla vaaditaan ilmoitus
- tekoälyn käyttö tehtävässä, jossa se on kielletty, esimerkiksi kypsyysnäytteessä
Miten dokumentoit tekoälyn käytön oikein, näytän yksityiskohtaisesti oppaassamme tekoälyn käytön ilmoittamisesta. Jos et ole varma, kuulostaako tekstisi jo liikaa tekoälyltä, tekoälyn tunnistusta käsittelevä opas auttaa arvioimaan tilannetta.
Tarkista tekstisi tekoälyosuuksien ja plagioinnin varalta ennen palautusta
Milloin tekoälyn käyttö on vilppiä?
Tekoälyn käyttö on vilppiä, kun käytät kiellettyjä apuvälineitä tai esität toisen tuottamaa sisältöä omana työnäsi. Ongelma ei siis ole itse työkalu, vaan opintojakson sääntöjen ja vaaditun oman työn rikkominen.
Erityisen ongelmallista se on näissä tilanteissa:
- Käytät tekoälyä, vaikka tehtävänanto nimenomaisesti kieltää sen.
- Esität tekoälyn tuottaman tekstin omana muotoilunasi.
- Et kerro tekoälyn käytöstä, vaikka avoimuutta edellytetään.
- Käytät tekoälyn vastauksesta keksittyjä lähteitä, lainauksia tai faktoja.
- Et pysty kysyttäessä selittämään, miten tekstisi on syntynyt.
Monet korkeakoulut käsittelevät tällaisia tapauksia samalla tavalla kuin muuta vilppiä. Samalla tiedetään, ettei tekoälyn käyttöä voi tällä hetkellä todistaa pelkästään teknisesti luotettavalla tavalla. Käytännössä epäilyt syntyvät usein tyylikatkoksista, puuttuvista lähteistä, ohjaajan tai tarkastajan kysymyksistä tai työskentelyprosessin dokumentoinnista.
Mitä luvattomasta tekoälyn käytöstä voi seurata?
Seuraukset riippuvat korkeakoulusi säännöistä ja yksittäisestä tapauksesta. Luvaton tekoälyn käyttö on vilppiä, ja siihen sovelletaan samoja seuraamuksia kuin muuhun vilppiin: suorituksen hylkäämistä korkeakoulun arviointisääntöjen mukaan ja vakavissa tapauksissa kurinpitotoimia.
| Mahdollinen seuraus | Mitä se tarkoittaa | Kuinka yleistä se on? |
|---|---|---|
| Suorituksen hylkääminen | Tehtävä tai opintojakso arvioidaan hylätyksi, ja se on suoritettava uudelleen korkeakoulun sääntöjen mukaan. | Hyvin tyypillistä luvattomassa tekoälyn käytössä kirjallisissa töissä. |
| Kirjallinen varoitus | Yliopistolain 45 §:n ja ammattikorkeakoululain 38 §:n mukaan vilpillisesti menettelevälle opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus. | Mahdollista, kun vilppi on selvä tai toistuu. |
| Määräaikainen erottaminen | Vakavassa tapauksessa tai jos menettely jatkuu varoituksen jälkeen, opiskelija voidaan erottaa korkeakoulusta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. | Harvinaista, mutta lain mukaan mahdollista. |
| Väitöskirjan HTK-menettely | Väitöskirjoissa ja lisensiaatintutkimuksissa epäily hyvän tieteellisen käytännön loukkauksesta käsitellään TENKin HTK-ohjeen mukaisessa menettelyssä. | Koskee vain jatko-opintojen töitä. |
Erityisen tärkeää: Suomessa ei ole erillistä lakia tekoälyn väärinkäytöstä opinnoissa. Luvaton käyttö on vilppiä, ja seuraukset määräytyvät korkeakoulun omien sääntöjen sekä yliopistolain ja ammattikorkeakoululain kurinpitosäännösten mukaan: kirjallinen varoitus tai vakavissa tapauksissa erottaminen määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi.
Mitä tämä tarkoittaa harjoitustyössä, seminaarityössä ja opinnäytetyössä?
Mitä avoimempi ja pidempi tehtävä on, sitä todennäköisemmin tekoälyn sallittu käyttö ylipäätään tulee kyseeseen, mutta silloinkin vain sääntöjen puitteissa. Juuri harjoitustöissä, seminaaritöissä ja opinnäytetöissä korkeakoulut edellyttävät yleensä näkyvää omaa työtä, jäljitettävää lähteiden käyttöä ja huolellista dokumentointia.
Harjoitustyö
Harjoitustöissä tekoälyä usein siedetään tai se sallitaan nimenomaisesti ideointiin, rakenteeseen ja kielelliseen palautteeseen. Koko tekstin tuottaminen ilman ilmoitusta on sen sijaan erittäin riskialtista.
Seminaarityö
Seminaaritöissä paljon riippuu alasta ja seminaarin tavoitteesta. Kun keskiössä ovat oma ajattelu, argumentaatio ja tieteellinen keskustelu, tekoälyn tuottamat muotoilut ovat erityisen arkoja.
Kandidaatintutkielma, pro gradu tai opinnäytetyö
Opinnäytteissä korkeakoulut ovat yleensä tiukimpia, koska itsenäinen tieteellinen työ on niissä keskeistä. Tarkista siksi erityisen huolellisesti, mitkä apuvälineet ovat sallittuja ja miten käyttö kuvataan työssä (esimerkiksi johdannossa tai menetelmäluvussa). Muista myös kypsyysnäyte: esimerkiksi Helsingin yliopistossa tekoälyn käyttö on siinä kielletty. Viimeiseen laatutarkistukseen kannattaa lisäksi lukea oppaamme kandidaatintutkielman plagiaatintarkistuksesta.
Näin käytät tekoälyä opinnoissa sääntöjen mukaisesti
Sääntöjen mukainen tekoälyn käyttö tarkoittaa: käytät apuvälineitä harkiten, tarkistat tulokset kriittisesti ja dokumentoit käytön huolellisesti. Seuraavat vaiheet pienentävät riskiäsi selvästi.
- Tarkista opintojakson säännöt: lue opintojakson kuvaus, tehtävänanto ja korkeakoulun tekoälyohje huolellisesti. Jos selvää sääntöä ei ole, kysy.
- Käytä tekoälyä vain tukena: hyödynnä sitä ideoihin, palautteeseen tai muotoiluvaihtoehtoihin, älä oman argumentaatiosi korvaajana.
- Dokumentoi käyttö: kirjaa, mitä työkalua käytit ja mihin. Monet korkeakoulut edellyttävät juuri tätä.
- Varmista lähteet ja faktat: tarkista jokainen lähdeviite ja jokainen tosiasiaväite itse.
- Tarkista teksti ennen palautusta: etsi tekoälylle tyypillisiä kohtia, puuttuvia lähteitä ja plagiointiriskejä.
Hyvä työnkulku on siis: kerää ideoita tekoälyn avulla, kirjoita teksti itse, tarkista lähteet huolellisesti ja lue lopuksi työ läpi tekoälypohjaisella oikoluvulla sekä yhdistetyllä tekoäly- ja plagiaattitarkistuksella.
Muotoile tekoälyn avulla syntyneet kohdat uudelleen akateemiseen tyyliin
Näin varmistat tekstisi ennen palautusta
Turvallisinta on tehdä lyhyt oma tarkistus ennen palautusta. Näin huomaat ajoissa, onko tekstisi vielä liian lähellä tekoälyn muotoiluja tai puuttuuko lähteitä.
- Tee lopullinen versio: kirjoita työ ensin valmiiksi ja lue se itse uudelleen pienen tauon jälkeen.
- Lataa dokumentti: lataa PDF- tai DOCX-tiedostosi osoitteessa mimir-mentor.com.
- Lue raportti: tarkista tekoälyosuuksien, plagioinnin ja lähteettömien väitteiden osalta merkityt kohdat.
- Muokkaa merkityt kohdat: muotoile ne omin sanoin ja lisää puuttuvat lähteet.
- Täydennä dokumentointi: kirjaa, mitä työkaluja todella käytit ja miten.
Älä jätä tätä tarkistusta palautusta edeltävään iltaan. Kahden tai kolmen päivän puskuri ratkaisee harjoitustöissä ja opinnäytetöissä usein paljon.
Mimir Mentor on tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukainen, ja palvelimet sijaitsevat EU:ssa 🇪🇺. Lataamasi dokumentti poistetaan automaattisesti viimeistään 30 päivän kuluttua. Tekstiäsi ei lisätä julkiseen tietokantaan.
Jos haluat sääntöjen lisäksi selvittää käytännön toteutuksen, jatka lukemista oppaista tekoälyn käytön ilmoittaminen, lähdeviite unohtui ja tekoälyn tunnistus.
Akateemista tekstiä minuuteissa sekunneissa
UKK: usein kysyttyä tekoälystä korkeakoulussa
-
Saanko käyttää ChatGPT:tä harjoitustyössä?
Usein kyllä, mutta vain tietyin ehdoin. Ratkaisevaa on, mitä opintojaksosi sallii. Ideointiin, rakenteeseen tai kielelliseen palautteeseen tekoäly on useammin sallittu kuin varsinaiseen tekstin tuottamiseen. Ilman lupaa tai ilmoitusta käyttö muuttuu nopeasti riskialttiiksi.
-
Pitääkö tekoälyn käyttö ilmoittaa työssä?
Hyvin usein kyllä. Monet korkeakoulut ja opettajat edellyttävät, että kerrot, käytitkö tekoälyä ja miten. Esimerkiksi Helsingin ja Tampereen yliopistot edellyttävät ilmoitusta. Vaikka erillistä ilmoituslomaketta ei olisi, avoimuus on yleensä turvallisin tie.
-
Saako tekoälyä käyttää opinnäytetyössä?
Ei yleisesti. Kandidaatintutkielmissa, pro graduissa ja AMK-opinnäytetöissä sovelletaan yleensä tiukimpia vaatimuksia, koska keskiössä on itsenäinen tieteellinen työsi. Tukevat käytöt, kuten ideointi tai kielellinen palaute, voivat olla sallittuja, jos ohjaaja ja korkeakoulun ohjeet sen sallivat. Kypsyysnäytteessä tekoäly on esimerkiksi Helsingin yliopistossa kielletty.
-
Katsotaanko tekoälyn käyttö aina vilpiksi?
Ei. Vilppi on tyypillisesti kyseessä silloin, kun käytät tekoälyä ohjeiden vastaisesti, jätät käytön kertomatta tai esität tekoälyn tuottaman sisällön omana työnäsi. Sallittu ja avoimesti ilmoitettu apukäyttö on eri asia.
-
Tunnistavatko opettajat tekoälyllä kirjoitetut tekstit varmasti?
Eivät teknisessä mielessä varmasti. Tekoälyn tunnistimet antavat todennäköisyysarvion, eivät todistetta. Epäilyt syntyvät usein tyylikatkoksista, puuttuvista lähteistä, tarkentavista kysymyksistä tai epäuskottavasta työskentelyprosessista.
-
Mitä luvattomasta tekoälyn käytöstä seuraa?
Samat seuraukset kuin muusta vilpistä: tyypillisesti suorituksen hylkääminen ja vakavissa tapauksissa kirjallinen varoitus tai määräaikainen erottaminen enintään yhdeksi vuodeksi yliopistolain 45 §:n tai ammattikorkeakoululain 38 §:n nojalla. Konkreettinen seuraus riippuu korkeakoulusi säännöistä ja yksittäisestä tapauksesta.
-
Onko kaikilla korkeakouluilla yhtenäinen tekoälysääntö?
Ei. Juuri tämä hämmentää monia opiskelijoita. Korkeakoulut ja jopa yksittäiset opintojaksot voivat säätää eri tavoin, mitkä tekoälyapuvälineet ovat sallittuja. Tarkista siksi aina oman opintojaksosi ohjeet.
